maanantai 31. lokakuuta 2011

Sekaannuksia.

Aloitan vuoron normaalisti ja lähden pikkuteitä pitkin ajelemaan kentän suuntaan. Matkalla auton puhelin soi:

K: "Sopparista moi! Hakisitko yhden koulukeikan **** koululta? Oppilaan nimi ***"
S: "Mulla ei ole alkolukkoa, en voi."
K: "Tämä onkin tilapäisajo koska alkolukollisia autoja ei ole lähellä."
S: "Ok, kyllä mä voin hakea."
K: "Hyvä. Soita sitten paljonko se teki."

Ajan elämäni ensimmäisen kouluajon joka menee hyvin. Ajan siitä kentälle. Kentällä soi keikkapuhelin ja keskus soittaa:

K: "Moi! Sulla oli koulukeikka **** koululta?"
S: "Joo. Kui?"
K: "Asiakas odottaa siellä edelleen."
S: "Mitä vittua?" (unohdin, että olisi pitänyt taas olla hirveän virallinen..)
K: "Olit kuitannut keikan 15:10." (klo oli 15:50)
S: "Mä kyllä ajoin keikan kyseiseltä koululta, oppilaan nimi oli ***"
K: "Tämän oppilaan nimi taas on ****"
Tässä vaiheessa selitän mikä oli homman nimi sopparikeskuksen kanssa.
Keskus yhdistää mut oppilaan äidin kanssa samalle linjalle.
Selitän äidille saman asian.
Käy ilmi, että kun olin ottanut oppilaan kyytiin, niin samaan aikaan mulle oli tullut keikka samalta koululta. Olin vahingossa kuitannut myös toisen oppilaan keikan. Pyydän äidiltä anteeksi ja keskus laittaa sinne uuden auton menemään.

Eli tällaistakin voi sattua. Ja se on pelkkä vahinko, joten yrittäkää ymmärtää myös taksarin näkökulma. Kyllä muakin vitutti.

Lisäksi huomasin että tilastot väittävät että tällä blogilla on 99 lukijaa ja tänäänkin jo 60. Menkää pois täältä! Täällä ei ole mitään nähtävää!
Ei vaiskaa. Kiva jos jotakuta kiinnostaa yksinäisen taksarin ajatukset...

perjantai 28. lokakuuta 2011

Taksari on yli-ihminen.

Kentältä kyytiin ranskalainen nainen joka selittää että hänellä ei ole varsinaista osoitetta mutta että mennään keskustaan.
Mietin matkalla että vienkö hänet Espoon, Helsingin, Vantaan vai Oulun keskustaan, mutta päätän olla hiljaa ja ajaa stadiin.
Tulee ilmi, että nainen on ensimmäistä kertaa Suomessa. Hänellä piippaa puhelin ja alkaa selittämään mulle, että voisinko viedä hänet johonkin keskustan kauppaan jossa myydään ranskalaisia laukkuja. Siis WTF?! Ajatteleeko ihmiset oikeasti niin että taksikuski tietää joka ikisen pikkukaupan, baarin, pikkukujan jne. ja tietää myös näiden aukioloajat?! Voin kertoa, että asia ei todellakaan ole näin. Mun ei tarvitse tietää oikeastaan yhtään mitään jos ihan tarkkoja ollaan...
Jokin aika sitten tuli vähän samanlainen tapaus kun ajelin kylillä, porukka hyppäsi tolpalta kyytiin ja kertoi että mennään siihen ja siihen baariin keskustaan. Taksari kysyy nätisti että missäs tämmöinen kuppila on, jolloin porukka vetää hirveät herneet nokkaan ja alkavat huutamaan: "Ootko sä vittu jostain maalta vai kun et tiedä missä tämä on?" Uhkailivat jo tarkulla. Mulla meni hermot joten paukautin: "Seurustelen päätarkun kanssa joten anti mennä vaan!" Eihän tuo pitänyt paikkaansa, mutta autossa tuli hiljaista ja se oli pääasia.

lauantai 22. lokakuuta 2011

Keräily ja Klamydia ja hätä.

Humalainen nuorimies kysyi viime yönä: "Miksi kaikki taksikuskit kuuntelee Klamydiaa?" Ehkä tuossa oli hieman yleistetty, mutta olen itsekin huomannut kyseisen ilmiön, että moni kuski fanittaa kyseistä bändiä. En tiedä, omat intressit kyseistä bändiä kohtaan juontavat juurensa jo n. 15 vuoden päähän. Klamydiassa vaan on sitä jotain, hyvää automusiikkia.

Keräily. Kyräily. Jälkimmäinen on ehkä se oikea sana kyseiselle paikalle. Täällä kuskit kyräilee toisiaan. Taksikuskithan/autoilijat ovat helvetin kateellista porukkaa - vaikka täälläkin on n. 400 autoa niin piirit ovat älyttömän pienet. Kyräilyssä se sitten kombinoituu. Täällä puhutaan paskaa huonoista talleista ja pessimismi leijuu ilmassa. Tosin sitten taas jos jollain autolla on hätä, niin kaikki kateus unohtuu ja riennetään hätiin.

Kerran yhdellä hyvällä ystävälläni oli hätä. Lähdettiin samoihin aikoihin tolpalta ja mä sain kentälle keikan. Lähellä kenttää datalle tuli viesti: "Auto xxx hälyttää paikassa xxx. Sen ja sen näköinen auto, rekisteri xxx." Aloin katsomaan tarkemmin ilmoitusta (jos olen kaukana - en voi tehdä asialle mitään) ja tajusin että se on ystäväni auto joka hälyttää. Mersun mittari näytti 150km/h kun painoin kentältä takaisin sinne mistä lähdin. Hätä oli suuri, varsinkin kun meille on annettu ohjeistukseksi ettei autoon saa soittaa silloin kun on hätä. Se on pelkkää provosointia riehujaa kohtaan ja kun riehuja kuulee että puhelin soi, niin tyyppi voi provosoitua lisää.
Paikalle päästyäni poliisit oli jo paikalla ja tilanne ohi. Siinä ystäväni oli ottanut läheisestä baarista pariskunnan kyytiin joille oli tullut riitaa siitä mihin ajetaan. Ystäväni oli kysynyt: "Minnes mä nyt sitten ajan?" jolloin mies oli käynyt ystävääni kiinni ajon aikana ja alkanut huutamaan: "Älä vittuile mulle!" ja multa pääsi suurinpiirtein itku kun näin että ystävälläni oli kaikki hyvin <3
Jos tuosta tapahtumasta pitäisi jotain hauskaa keksiä, niin se oli se, että poliisit olivat olleet samalla tolpalla passissa (kyseisellä tolpalla on melkein aina poliisit viikonloppuisin) ja kun ystäväni hätä oli tullut datalle niin pari kollegaa oli ollut aikaisemmin ystävääni auttamassa kuin poliisit. Vaikka siis samasta paikasta poliisit ja kollegat lähtivät...

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Vittumaiset kakarat.

Viikonloppuisin juhlijakansa on ihan mukavaa. Totuushan on se, että 98% asiakkaista unohtuu sen siliän tien mutta sitten on tämä 2% jotka pysyvät mielessä.

Tolpalta nousee puoli neljän jälkeen kolme, noin 18-20 vuotiasta sälliä kyytiin. Ja tietysti nämä ovat niitä: "Vittu kun me ollaan niin vitun kännissä" - ääliöitä. Luulevat olevansa hirveen kovia jätkiä.
Positiivisen vittuilun ymmärrän ja lähden siihen itsekin mukaan, mutta sitten kun aletaan tosissaan vittuilemaan niin meikäläisellä alkaa silmät menemään viiruun.
Etupenkin sälli alkaa vittuilemaan: "Teistä naisista ole mihinkään..." ja tätä jatkuu siihen asti että pysähdytään mäkkärille. Kaksi sälleistä menee tupakalle ja sanon autoon jääneelle sällille etten kauaa enää hänen kaveriaan katsele, jos ei lopeta vittuilua niin kaveri jää mäkkärille.
Matka jatkuu mäkkärin sapuskat mukana ja etupenkin sälli toteaa: "Oot kyllä aika kiihottava nainen". En malta enää hillitä itseäni ja sanon: "Sä voit sitten miettiä mua peiton alla käsi kaverinasi kun menet nukkumaan."
Autossa tuli hiljaista.

lauantai 15. lokakuuta 2011

Joensuu. Eikun Mikkeli.

Tässä jokin aika sitten otin kentältä kyytiin alkoholilta tuoksuvan mieshenkilön. Mukana hällä ei ollut muutakuin passi. Sanoi osoitteen, joka oli aika lähellä, ja lähdettiin ajamaan. Matkalla mies jutteli että oli tullut vaimon kanssa riitaa ja päätti lähteä Lontooseen mutta missään koneessa ei ollut vapaita paikkoja.
Päästiin perille ja mies sanoi että odota hetki. Minäpä jäin oottelemaan. Hetken päästä mies tulee ulos jonkun kaverinsa kanssa ja pyytää mua tupakalle. No, mulla mittari raksuttaa joten mikäs siinä samalla vetää muutamat savut. Mies voivotteli miettien että mihin hän nyt lähtisi. Sanoin että tuossahan on taksi, ajan sut vaikka Utsjoelle jos rahaa löytyy.
Hetken aikaa mietittyään mies kysyy: paljonko maksaa Joensuuhun? Heitän arviolta 600€. Mies kysyy että jos lähdetään niin saako hän juoda autossa. Annan luvan. Kysyn vielä varmuuden vuoksi että onko hänellä rahaa. Mies antaa 500€ käteistä. Tuumaan että kyllä tällä nyt johonkin asti pääsee.
Huoltoaseman kaljaostosten myötä lähdettiin kohti Joensuuta. Noin 200km menee hyvin kunnes mies alkaa olla vähän turhan päissään ja alkaa kyselemään taksarin henk.kohtaisia asioita. Taksaria alkaa pikkuhiljaa vituttamaan moinen kysely mutta hymyilee silti kohteliaasti suupielet korvissa ja vastailee ympäripyöreästi. Humalatila yltyy jolloin mies vetää jostain ihmeestä herneet nenuun ja syttyy sanaharkka. Mies kuitenkin leppyy yhtä nopeasti.
Taksaria alkaa tosissaan vituttamaan miehen humalatila ja sössöttäminen ja Mikkeliin on matkaa 40km. Taksari kysyy varovasti: "Ootko sä nyt varma että haluat sinne Joensuuhun?" johon mies vastaa: "Niin. No. Mua alkaa kyllä vähän kyrpiä tämä autossa istuminen vaikka oletkin ihana tyttö. Mä taidan jäädä tuohon Mikkelin Cumulukseen yöksi" ja Taksari huokaa helpotuksesta.
Mikkelissä jätän miehen hotellin pihaan ja mittari näyttää 380€. Kiitos nam. Mies sanoo vielä: "Piti lähteä Lontooseen ja löydän itseni Mikkelistä? WTF?!"

Muutama hauska dataviesti on tullut tässä muutaman päivän sisään joka saa väsyneen taksarin hymyilemään:

"Kreikan lennonjohtajilla on paha mieli. Sieltä tulevat koneet ainakin tunnin myöhässä." Tuo kone oli loppuviimeksi päivän myöhässä...

"Kalpa-Hifk 1-4 ja TPS-Jokerit 3-4". Noita viestejä tulee todella harvoin eikä tarkut yleensä tuollaisia meille lähettele, sen takia nauroin aika makeasti.

"Kun keräily on kerran pakko ajaa sekaisin niin täyttäkää nyt edes jonot täyteen!" En itsekään oikein tajua sitä miten jotkut eivät lentokentän keräilyaluetta osaa täyttää oikein...

perjantai 14. lokakuuta 2011

Tekemisen puutetta?

Tämä ajatteli aloittaa pienimuotoisen taksiblogin pitämisen, tolpilla kun joskus sattuu olemaan tylsää. Mukana kaikessa menee miniläppäri, joten ehkä tästä voisi tulla jopa jotain.
Tarkoituksena siis kertoilla taksissa tapahtuneita hauskoja- ja ei-niin-hauskoja juttuja yleisölle.